Imetystyynyn tarpeellisuus jakaa mielipiteitä. Meillä tyyny on ollut niin paljon käytössä, että imetyksen aikana olemme ottaneet Doomoon pitkän tyynymme jopa ulkomaan matkoillemme mukaan. Lentokoneessa se on vapauttanut kädet nukkuvan vauvan pitelystä – vaikka se muuten onkin hieman työläs ja hankala.

Ostin ensimmäisen tyynyn jo Hiin raskausaikana, ja sen avulla sain itselleni hyvän asennon nukkuessa. Hiin imetyksen loputtua tyynystä tuli halityyny lähinnä miehelleni. Uudelleen täytöstä riippumatta se oli jo aika lussu, ja päällisen pesusta huolimatta tuntui, että haluan uuden tyynyn Siille. Sitä paitsi, meillä tuli mieheni kanssa kilpailua, kumpi tyynyn saa käyttöön nukkuessa…

Vanhan tyynyn päälliseen oli tullut jo reikä, joten olin suunnitellut uutta päällistä jo pitkään. Uuteen tyynyyn tuli kuitenkin iso repeämä, josta sisempi tyyny tursusi pahasti ulos. Se piti siis korjata ensin.

Ostin jokin aika sitten paikallisen faceryhmän kautta toiselta ompelijalta kankaita. Kankaiden joukossa oli hankalan mallinen pala joustocollegea, jossa oli harmaita perhosia valkoisella pohjalla. Kangas vaikutti sopivalta projektiin, ja hetken pyöriteltyäni sain yhden sopivan muodon leikattua siitä käyttäen tyynynpäällistä kaavana. Kaapissani ei kuitenkaan ollut sille kaveria – en halunnut uhrata isoja kankaitani projektiin, koska sen jälkeen niistä ei enää riittäisi minulle vaatetta. Toisaalta, ei niissä oikein sopivaa väriäkään ollut. Projekti jäi seisomaan.

Jokin päivä sitten huomasin facekirpulla ilmoituksen edullisista kankaista. Kävin niitä katsomassa, ja paljastui, että kankaat olivat naisen äidin jäämistöä, suurin osa 80- ja 90-luvuilta. Kankaita oli valtavasti, ja ostin niistä joitakin, joille koin keksiväni käyttöä. Osassa oli hienot värit ja kuviot, sormituntumalla collegea ja trikoota 100% puuvillaa… Nappasin mukaan myös valkoista collegea palasen. Kankaiden pesun jälkeen hoksasin kokeilla, tulisiko kankaasta toinen puoli imetystyynyyn, ja sehän sopi täydellisesti. Purin vanhasta päällisestä täysin ehjän vetoketjun, ja niin päällisen tarpeet olivat koossa.

Itse ompelu oli ihan helppoa. Merkitsin vetoketjun paikan + 10 senttiä puolelleen klipsillä, ja saumuroin tyynyn oikeat puolet vastakkain muilta osin yhteen. Kiinnitin aukkoon vetoketjun ja viimeistelin vetoketjun päädyt ompelukoneella.

Tämä projekti oli kierrätysompelua parhaimmillaan. Kankaina muille tarpeettomia, hieman hankalan mallisia paloja, jotka olivat jääneet yli muista töistä, sekä kierrätetty vetoketju. Lopputuloksena siisti ja kaunis uusi päällinen imetystyynyyn.