Mökin aarteita

Olen aina nauttinut käsillä tekemisestä. Nyt juhannuksena vanhempieni mökillä ollessamme, huomasin useita vuosien varrella tekemiäni töitä, jotka olivat löytäneet paikkansa mökin aarteina.

Ensin Sii löysi mummin lelulaatikosta pupun. Mietimme hetken, oliko pupu siskoni vai minun kädenjälkiäni, mutta kyllä se minun tekemäkseni paljastui. Olen ommellut pupun varmasti ala-asteen käsityötunneilla. Pieni reikäkin sen päälaella oli, mutta kyllä se Siin rakkauden vielä kesti.

Seuraavaksi huomasin mökin seinällä pienen puisen hyllyn, jonka tunnistin omakseni. Äitini muisteli, että olisin sen joskus lukioikäisenä tehnyt. Hyvä, että hyllylle oli löytynyt paikka, ja sille oli tehtävänsä retroradion telineenä. Seuraavaksi jäin ihan katseellani hakemaan, mistä seuraava työ löytyisi.

Portaiden juurella huomasin kanavatyön, jonka olin joskus tehnyt äitienpäivälahjaksi. Pas partoutkin olin tainnut leikata kehyksiin itse. Olisikohan äiti halunnut lahjaksi ennemmin tekemättömän kanavatyön? Käsillä tekeminen on meillä vahvasti verenperintönä, ja äitini on nauttii itsekin käsitöiden tekemisestä ja askartelemisesta.

Yläkerran makuusoppista löytyi vielä 2 tekemääni taulua. Pienen kukkataulun nauhoista, ja itse askarrellut kehykset, olen todennäköisesti ala-asteikäisenä tehnyt. Olisiko äitienpäivälahja? Näitä oli vielä toinenkin, jossa värit olivat toisinpäin, mutta toiseen tauluun ajan hammas (ja kärpäset) oli iskenyt liian kovasti ja se oli pitänyt hävittää.

Toisen taulun olin tehnyt joskus nuoruusvuosieni aikana, selvästi aikana, jolloin kiinnostus on herännyt poikia kohtaan. Piirsin kuvan läpi lyijykynällä valmiista julisteesta, kahdelle paperille riittävän ison ohuen paperin puutteessa. Itsehän en osaa vapaalla kädellä piirtää, mutta nautin kuitenkin kynillä tekemisestä. Tässä oli taas yksi esimerkki siitä, kuinka piirustustaidottamatkin voivat tehdä jotakin, joka voi olla esilläkin. Edes omien vanhempien mökillä.

Naureskelimme, että on se hyvä, että on mökki, jonne kaikki rakkaudella tehdyt lahjat ovat löytäneet paikkansa. Tänä päivänä laitan talteen omien lasteni kädentöitä, poikani onkin kova tekemään kaikenlaisia projekteja ja askarteluja. Toivottavasti hekin löytävät käsillä tekemisestä pitkäaikaista iloa elämäänsä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s