Kotiäidin karderooppi

Kotivuotta viettäessä Sii:n kanssa on omissakin vaatteissa tärkeimpänä ominaisuutena ollut mukavuus. Etuina on myös, että vaatteita voisi yhdistellä helposti toistensa kanssa, ja että ne olisivat niin siistejä, että niillä tohtii käydä isoveljen viemässä päiväkotiin ja kaupassa.

Käydessäni Jyväskylän kädentaitomessuilla huhtikuun alussa minulla olikin tavoitteenani löytää itselleni sopivia kankaita, ja ostaa niitä riittävän isoissa paloissa. Kangasvarastoni on kuin tehty lasten tarpeita ajatellen eli alle metrin paloja sieltä löytyy vaikka kuinka paljon. Minun housuihin menee kangasta n. 120 cm pala ja riippuen paidasta tai tunikasta, on kangasta varattava jo 150cm. Mekkoihin menee jo 2m ja joihinkin hupullisiin vaatteisiin jo 2,5.-3m. Pidempiä mekkoja minulla on aika hyvin, mutta paitoja ei juurikaan, ja ihanat kotihousuni ovat jo melko kuluneita. Tarvitsen uusia vaatteita pelkästään kotioloihinkin.

Vaatteita on valmistunut pikkuhiljaa, ja kuvia on napattu silloin, kun on rauhallinen hetki – on peili pyyhitty tai ei… Näkyy nimittäin olevan ihan karmeat sormenjäljet peilissä noissa toisissa kuvissa! 🤣 Peilin(kin) saisi pyyhkiä ihan jokainen päivä, ja mielellään muutaman kerran näiden tahmatassujen kanssa. Kaiken lisäksi, kun Sii kuulee pesuainepullon suihkutuksen, on se kuin kutsu tulla leikkimään kivalla nesteellä, ja mielellään vielä vähän maistella sitä… Joten ehkäpä on ihan ymmärrettävää, että se peili nyt ei ole maailman puhtain joka kerta, kun on uusia ompeluksia päällä vielä puhtaana ja on hetki aikaa kuvata ne – nekin kun tuppaa likaantumaan aika nopeasti.

Palatakseni asiaan… Paidassa on käytetty violettia trikoota Kangaskapinalta ja kaava on oma, vanhasta raskauspaidasta kauluksen ideaa ottaen. Housut ompelin aika päivää sitten Prahasta ostetusta paksusta viskoosijerseystä Ehtan legginsien kaavalla. Käytössä olen todennut, että vastaava paksu viskoosijerseymateriaali toimii unelman lailla toimistomekkona (silittämättä siisti, ei nyppyynny, veny eikä vanu), on kuitenkin housukäytössä melko hiostava. Viileään ja kuivaan keliin ja ulkoiluun näistä tuli kuitenkin ihan toimivat housut. Takki on jo aiemmin julkaisemani Ehdan kaavalla ommeltu Leya-takki. Kangaskapinan joustocollegesta valmistui Ottobren “Winter comfort” kaavalla mukavat kotihousut, joihin muokkasin itse taskut. Nyörit ja niihin kivat nauhan päät ostin Porvoon Nappiaitasta. Collegehousuihin laitoin väreihin sopivan resorin, mutta käytössä se on liian löysä. Tarkoituksena on vaihtaa lahkeisiin vielä toinen, jämäkämpi resori.

PS.

Kerroinhan, että täällä lomalla viimeistelen ja julkaisen näitä vanhoja, luonnoksiksi jääneitä kirjoituksia. Jyväskylän kädentaitomessut olivat siis huhtikuussa, ja nämä collegehousut valmistuivat kyllä jo huhtikuun 20. päivä, ja tuo paita ja leggarit oli kuvattu 30. huhtikuuta. Itse kirjoitus oli ehditty kirjoittaa melkein valmiiksi kesäkuussa. Minulla oli kyllä suunnitelmissa ommella nuo muutkin kankaat heti, visio niistä kyllä oli. Miehen housut tuosta sinisestä ovat vyötäröä vaille valmiit, mutta muut ovat kyllä jääneet suunnittelun asteelle. Tytölle ostetut kankaat Ommelliselta ja Verson puodista ovat jääneet odottamaan seuraavan koon tarvetta – toteutinkin eri kankaasta sen tunikan syntymäpäiville, johon tuota Verson puodin kangasta taisin tarkoittaa. Pyrin siihen, että vaatteita on riittävästi, mutta ei ylenmäärin niin omassa kuin lastenkin vaatekaapeissa. Kankaat ovat kyllä ihanat, joten varmasti ne löytävät käyttötarkoituksen jossakin toisessa projektissa.

Tämä kirjoitus ja sen julkaisun venyminen kuvastaa kyllä hyvin sitä, miten halu ommella ja harrastaa, ja vielä kirjoittaa siitä ei aina kohtaa lapsiperhearjen realismia – aikaa ei vain aina ole. Toisaalta, suunnitelmat ja tarpeet muuttuvat, siksi on välillä ihan hyväkin, että kaapissa on kankaita valmiina jostakin muusta suunnitelmasta, joka ei koskaan toteutunut.

PPS. Note to self: julkaise jatkossa vaikka lyhyempiä kirjoituksia ja useammin. Jos saat jotakin valmiiksi, kuvaa ja kirjoita siitä, äläkä jää odottamaan jotakin muuta, joka joskus ehkä valmistuu. Mikään ei kuitenkaan toteudu niinkuin suunnittelet. 😉

Ostokset Jyväskylän kädentaitomessuilta 2019 huhtikuulta. Paapiin sininen joustocollege miehen housuihin, Verson puodin ja Ommellisen kuosikankaat tyttärelle ja Kangaspuodista kankaita omiin vaatteisiin.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s