Kankaat ovat kalliita. Monesti kuulee kommentin, että koska ompelet itse, että “siinä varmaan säästää”. Kaupasta saa edullisestikin vaatteita, joten harhaluulo on täysin ymmärrettävää – niin valitettavaa kuin se onkin. Laadukkaat ja kestävästi tuotetut, kotimaisesti suunnitellut kuosit, tai kotimaassa valmistetut kankaat ovat kuitenkin arvokkaita. Kankaan paksuus ja kestävyys, ja monet muut ominaisuudet vaikuttavat hintaan. Esimerkiksi se, mistä materiaaleista kankaat on tehty, vaikuttaa. Kaupassa vaatteiden hintaa saadaan alemmaksi käyttämällä sekoitekankaita, joissa osa puuvillasta tai villasta on korvattu vaikkapa akryylillä tai polyesterillä. Tekokuitujen käyttö voi olla asianmukaistakin (esim. urheiluvaatteet), mutta joskus lopputuloksena on kangas, jonka kestävyys on ala-arvoista, ja kierrätettävyys mahdotonta.
Ompeluharrastuksen myötä ymmärrykseni ja arvostukseni kankaita, vaatteita ja muita käytettyjä materiaaleja kohtaan on noussut. Haluan oppia pitämään parempaa huolta jo olemassa olevista vaatteistamme ja kengistämme. Haluan korjata, ja kierrättää vaatteita paremmin. Haluan tehdä vain oikeaan tarpeeseen. Ja haluan hyödyntää kaikki hankkimani materiaalit mahdollisimman tehokkaasti loppuun asti.
Viime kesänä tekemämme muuton jälkeen, ja saatuani oman askarteluhuoneen, on kankaiden kokonaisvarastoni tullut ilmiselväksi. Kunnon tilojen myötä olen voinut järjestää kankaani paremmin, ja vaikkakaan en pidä itseäni täysin vastuuttomana kankaiden hankkijana, on kankaita kuitenkin kertynyt varsin paljon. Lisäksi tarpeeseenkin hankituista kankaista jää isompia tai pienempia paloja, joista ei itsestään enää tule uutta vaatetta ainakaan aikuiselle. Omien palojeni ja tilkkujeni lisäksi olen nyt pari kertaa haksahtanut ns. pala- tai tilkkupusseihin, joita saa edullisesti esimerkiksi Ommelliselta.
Nyt on aika tehdä paloille ja tilkuille jotakin. On aika aloittaa #tilkkuhaaste.
Valmistuneita juttuja
- Vaunuverho
- Vauvan tilkkupeitto
- Tyttövauvan halloween -asuksi 74cm hämähäkinverkkomekko Ottobren kaavalla. Hämähäkinverkko trikookankaan loppu hyödynnettiin langansuunnista välittämättä mahdollisimman loppuun asti.
- Kestovanukappuja mukaan kummipojan pakettiin
- Pienistä paloista luistinten suojukset
- Pieniä vaatteita pienelle tytölleni
- Kesäreput päiväkodin hoitajien kevätmuistamisiksi
- Hiiop! -jumpsuit
- Imetystyynyyn uudet päälliset
- Lumi-tunika
- Robottipaita
Leikkasin housuja useamman kankaan kerrallaan. PIenistäkin paloista saa tehtyä pieniä vaatteita. 
Kävelemään opettelevan taaperon on tärkeää saada liikkua vapaasti, ja se, ettei lahkeet jää jalan alle. 
Paapiin Vilja-taskutunika ja Lilja -legginsit 86cm odottamaan kasvamista. 
HiiSii 