Vaikka monet pitävät filosofiaa "hyödyttömänä opiskeluna" tai "ajanhukkana", se on ehdottomasti hämmästyttävä tapa hämärtää mieltä. On eri asia olla hämmentynyt jonkun muun toimesta kuin hämmentää itseään. Kuka ei olisi onnellinen, kun onnistuu ajattelemaan jotain niin paljon, että päähän kirjaimellisesti sattuu?

Alla on lueteltu joitakin oudoimpia filosofisia teorioita. Joissakin niistä on jonkin verran järkeä, kun taas toiset tuntuvat täysin absurdeilta. Kaikissa niissä on tietysti jotain järkeä, jos tarkastellaan sen ajan yhteiskunnallista taustaa, jolloin ne muotoiltiin. Kuten suuri Cicero kerran sanoi: "Mikään ei ole niin absurdia, ettei joku filosofi olisi sitä sanonut."

1. Idealismi

Idealismin teorian mukaan ei ole olemassa mitään perustavanlaatuisia uskomuksia. Sen sijaan uskomuksemme ovat olemassa sisäisesti toisiinsa liittyvien käsitysten järjestelmässä. Tämän teorian avulla voidaan lopulta päätellä, että kenenkään uskomukset eivät ole tärkeämpiä kuin kenenkään muun. Viime kädessä tämä teoria on täysin ympäripyöreä. Jos tietty uskomus on totta, koska se on johdonmukainen tai sopii monille ihmisille, kenelle se on johdonmukainen?Valitettavasti tähän ei ole objektiivista vastausta, ja loppujen lopuksi jäämme loputtomaan silmukkaan.

2. Synnynnäisten ideoiden teoria

Synnynnäisten ideoiden teorian mukaan mieli on jo valmiiksi varustettu ideoilla ja tiedolla. Tämä teoria kehitettiin kumoamaan John Locken ajatus, jonka mukaan ihmismieli on "tabula rasa" eli tyhjä paperi, joka täytetään kokemuksilla elämän aikana. Synnynnäisten ideoiden teorian mukaan me siis jo tiesimme yksinkertaiset matemaattiset totuudet, esimerkiksi sen, että 1+1 = 2, ja muut totuudet Jumalasta. Mutta jos tämäteoria pitää paikkansa, niin miksi ihmisten on vaikea laskea yhteen suurempia lukuja (kuten 1298+9831). Ja jos meillä on näitä synnynnäisiä uskomuksia, miksi kaikki eivät usko uskonnollisiin uskomuksiin? Ja mistä tiedämme, että opimme koskaan jotain uutta? Onko se vain jotain, minkä jo tiesimme ja vain opimme ulkoa?

3. Zoismi

Zoismi väittää, että sielu ja henki eivät ole olemassa vain ihmisissä ja eläimissä, vaan myös esineissä, kuten kivissä, kasveissa, salamissa, vuorissa ja muissa. Monet väittävät, että zoismia käytetään vain kulttuureissa, joissa yhteiskunta ja uskonnolliset uskomukset eivät perustu vahvasti tieteeseen ja matematiikkaan. Monet skeptikot julistavat, että zoismin filosofiaa käytetään vain vastausten antamiseen vastaamattomiin kysymyksiin.Useimpien on kuitenkin vaikea uskoa, että maassa olevalla kivellä olisi oma sielunsa.

4. Looginen atomismi

Loogista atomismia ajoi Bertrand Russell ja se väittää, että maailma koostuu loogisesta datasta (atomeista), joita ei voi "hajottaa" pienempiin osiin. Se myös väittää, että kaikki totuudet perustuvat yksittäisten tietojen kerrostumiin. Näin ollen teoria väittää, että kieli heijastaa todellisuutta. Ja se perustuu siihen, että maailma koostuu datasta, joka on äärimmäisen yksinkertaista ja helpostiymmärtää.

5. Hajottaminen

Jacques Derridan mukaan nimetty teoria väittää, että tekstiä lukiessa ei ole mitään tiettyä merkitystä. Sen sijaan tekstillä on monia erilaisia tulkintoja. Teoria myös väittää, että kirjallista tekstiä lukeva päättää itse, mikä merkitys hänen lukemallaan on. Vaikka se sisältää joitakin testattavia ajatuksia, tämä teoria tekee kirjallisuudesta merkityksettömän. Jos merkityksen vähentäminen jatkuu koko ajan.Ja jos me itse määrittelemme jonkin asian merkityksen, miten mitään voidaan koskaan ymmärtää väärin?

6. Fenomenalismi

Fenomenalismi väittää, että fysikaalisia objekteja ei ole olemassa sellaisenaan, vaan ainoastaan havaintoilmiöinä. Tämä tarkoittaa, että emme voi tietää, onko jokin asia totta muutoin kuin sen, mitä voimme havaita ja vahvistaa. Vaikka tämä teoria kuulostaa mielenkiintoiselta, sillä on sudenkuoppansa. Mitä määrittelemme "vahvistetuksi"? Entä matematiikka? Matematiikka on epäilemättä totta, eikä se tarvitse esteettistä havaintoa.

7. Eettinen egoismi

Eettinen egoismi väittää, että jokaisen moraalisen olennon tulisi tehdä sitä, mikä on hänen oman etunsa mukaista. Periaatteessa on välttämätöntä ja riittävää, että jokin teko on moraalisesti oikein, jotta se maksimoi kaikkien etua. Tämä tarkoittaa, että toimimme tietyn moraalin perusteella ja että nämä teot ovat oikeita oman etumme vuoksi. Teoria toteaa olennaisesti, että on oikein varastaa rahaakoska se palvelee omaa etua ja tuo korkean palkkion.

8. Moraalinen absolutismi

Teorian mukaan on olemassa absoluuttinen oikea ja väärä ja että se riippuu toiminnan kontekstista. Tämä herättää yhden suosituimmista filosofisista kysymyksistä? Onko oikein valehdella suuremman hyvän vuoksi? Oletetaan, että valehtelet pelastaaksesi ihmishengen. Onko se moraalisesti väärin vain siksi, että se on valhe? Kuka tietää, se ei koskaan lopu.

9. Neutraali monismi

Neutraali monismi väittää, että henkinen ja fyysinen eivät ole kaksi täysin erilaista asiaa. Sen sijaan se katsoo, että ruumis ja mieli on tehty samasta aineesta, joka ei ole henkinen eikä fyysinen. Teoria olettaa, että mieli on "todellinen" ja tukeutuu vahvasti henkisiin kykyihin.

10. Solipsismi

Solipsismi on filosofinen teoria, jonka mukaan vaikka ihminen ei tiedä mitään, hän on olemassa ja että minä on ainoa asia, joka on olemassa. Yleisesti ottaen solipsismi ilmaisee uskomuksen, että se, mitä ihminen uskoo, on ainoa oikea asia. Tämä on äärimmäisen egokeskeistä.