Filistealaiset olivat aggressiivinen, sodanlietsova kansa, joka asui Israelin lounaispuolella Välimeren ja Jordanjoen välisellä alueella. Nimi "filistealaiset" tulee hepreankielisestä sanasta Philistia, ja nimen kreikankielinen muunnos, palaistinei, antaa meille nykyaikaisen nimen "Palestiina".

Filistealaiset mainitaan ensimmäisen kerran Raamatussa kansojen taulussa, joka on luettelo Nooasta polveutuvien seitsemänkymmenen kansakunnan patriarkaalisista perustajista (1. Mooseksen kirja 10:14). Filistealaisten uskotaan olevan peräisin Kaphtorista, joka on hepreankielinen nimi Kreetan saarelle ja koko Egeanmeren alueelle (Aamos 9:7; Jeremia 47:4). Tuntemattomista syistä he muuttivat tuolta alueelta Välimeren rannikolle lähelleGaza.

Merihistoriansa vuoksi filistealaiset yhdistetään usein "merikansoihin". Raamatun mukaan filistealaiset olivat yhteydessä sekä Aabrahamiin että Iisakiin jo vuonna 2000 eKr. (1. Moos. 21:32, 34; 26:1, 8).

Sen jälkeen, kun Iisak on ollut tekemisissä filistealaisten kanssa (1. Moos. 26:18), heidät mainitaan seuraavan kerran ohimennen 2. Mooseksen kirjassa pian sen jälkeen, kun israelilaiset olivat ylittäneet Punaisen meren: "Kun farao päästi kansan menemään, Jumala ei johdattanut heitä filistealaisten maan läpi kulkevaa tietä, vaikka se olikin lyhyempi tie. Sillä Jumala sanoi: 'Jos he kohtaavat sodan, he saattavat muuttaa mielensä ja palata Egyptiin'" (2. Moos. 13:17).

"Filistealaisten maan läpi kulkeva tie" viittaa reittiin, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Via Maris eli "meritie", joka oli yksi kolmesta muinaisen Israelin tärkeimmästä kauppareitistä. Tämä rannikkotie yhdisti Niilin suiston Kanaaniin ja Syyriaan ja edelleen Lounais-Aasian Mesopotamian alueelle.

Vanhan testamentin mukaan filistealaiset muuttivat noin 1300-luvulla eKr. Samuelin ja Simsonin aikana Kanaanin rannikolta sisämaahan. Siellä he rakensivat sivilisaationsa pääasiassa viiteen kaupunkiin: Gazaan, Askeloniin, Asdodiin, Gatiin ja Ekroniin (Joosua 13:3). Näitä kaupunkeja hallitsi kukin "kuningas" tai "herra" (hepreankielisestä sanasta "seren", joka on käännetty myös sanaksi "tyranniksi"). Näitä kuninkaita johtiKukin kuningas säilytti itsenäisen määräysvallan omassa kaupungissaan, kuten esimerkiksi silloin, kun Gatin kuningas Aakiš oli tekemisissä Daavidin kanssa (1. Sam. 27:5-7), mutta he tekivät yhteistyötä kansallisen hätätilanteen aikana (Tuom. 16:5).

Alusta alkaen filistealaiset olivat joko Jumalan kansan liittolaisia tai tappavia vihollisia. Heillä oli keskeinen rooli Simsonin (Tuom. 13:1; 14:1), Samuelin (1. Sam. 4:1), Saulin (1. Sam. 13:4) ja Daavidin (1. Sam. 17:23) elämässä.

Filistealaiset tunnettiin innovatiivisesta raudan käytöstä, joka oli parempaa kuin israelilaisten aseissa ja työvälineissä käyttämä pronssi. Vielä Saulin aikana (1050-1010 eKr.) israelilaisten oli pakko turvautua filistealaisiin teroittamaan tai korjaamaan rautaisia työkalujaan (1. Sam. 13:19-21). Kehittyneempien aseidensa ja aggressiivisen sotilaspolitiikkansa vuoksi filistealaisetjatkuvasti estänyt Israelin kehitystä kansakuntana.

Lähes 200 vuoden ajan filistealaiset ahdistivat ja sortivat israelilaisia ja tunkeutuivat usein Israelin alueelle. Israelin lapset eivät yksinkertaisesti kyenneet vastaamaan filistealaisten ylivoimaiseen sotilaalliseen voimaan. Tämä loppui vasta, kun Samuel ja sitten Daavid Jumalan johdatuksella kykenivät voittamaan filistealaiset (1. Sam. 7:12-14; 2. Sam. 5:22-25).

Vanha testamentti osoittaa, että filistealaiset palvoivat kolmea jumalaa: Ashtorethia, Dagonia ja Baal-Sebubia, joilla kullakin oli pyhäkköjä eri kaupungeissa (Tuom. 16:23; 1. Sam. 31:10; 2. Kun. 1:2). Arkeologiset löydöt osoittavat, että filistealaiset sotilaat kantoivat jumaliensa kuvia taisteluun (2. Sam. 5:21). Ilmeisesti he olivat myös taikauskoinen kansa, joka kunnioitti Israelin arkin voimaa.liitto (1. Samuel 5:1-12).

Filistealaiset olivat pahamaineisia alkoholijuomien, erityisesti oluen, valmistuksesta ja kulutuksesta. Muinaiset filistealaiset rauniot sisältävät lukuisia panimoita ja viinitiloja sekä lukemattomia olutmukkeja ja muita juoma-astioita. Tuomarien kirjaan kirjattu Simsonin hääjuhla havainnollistaa filistealaisten tapaa pitää viikon mittaisia juomajuhlia."juhla" tarkoittaa Tuomarien 14:10:ssä "juomajuhlaa".

Israelilaiset kutsuivat filistealaisia usein "ympärileikkaamattomiksi" (Tuom. 15:18; 1. Sam. 14:6; 2. Sam. 1:20), mikä tarkoitti tuolloin niitä, joilla ei ollut suhdetta Jumalaan. He eivät olleet Jumalan valittua kansaa, ja heitä oli ehdottomasti vältettävä saastuttavana pahana.

Nykyään sanaa filistealainen käytetään epiteettinä, jolla viitataan sivistymättömään, tylsään ihmiseen. Todellisuudessa historian filistealaiset eivät olleet sivistymättömiä tai sivistymättömiä. He olivat edistyksellinen merenkulkukansa, joka oli useita sukupolvia Israelia vuosia edellä.

Jeremian lukua 47 lukuun ottamatta filistealaisia koskevia profeetallisia viittauksia on hyvin vähän. Lopulta filistealaiset sulautuivat kanaanilaiskulttuuriin. Lopulta he katosivat raamatullisesta kirjallisuudesta ja historiasta kokonaan, jättäen jälkeensä n

Tässä nopeassa jaksossa tarkastelemme filistealaisina tunnetun kansan historiaa, sitä, keitä he olivat ja mistä he tulivat. Pitkään takapajuisena ja barbaarisena kansana pidetty moderni tutkimus on paljastanut, että filistealaiset olivat itse asiassa kehittynyt sivilisaatio, jolla oli monimutkainen historia.

">