• ARKEOLOGI-TOIMITTAJARYHMÄ
• Viikinkien orjuuden alkuperä
• Orjien lähteet
• Roolit ja elinolot
• Taloudellinen merkitys
• Orjuuden loppu viikinkimaailmassa
• Keitä viikingit olivat?

ARKEOLOGI-TOIMITTAJARYHMÄ

Pohjoismaiden historian pimeämpi puoli paljastuu

Viime vuosina historioitsijat ovat todenneet, että orjuus oli viikinkiaikana paljon yleisempää kuin aiemmin uskottiin. Tänä aikana skandinaavit tekivät ensimmäistä kertaa orjien vangitsemisesta ja käytöstä keskeisen osan talouttaan ja sotaretkiään. Itse asiassa jotkut historioitsijat väittävät nyt, että viikinkien syyllistyivät ihmiskauppaan vuosina 750-1050 jKr.Vaikka orjuutta oli Skandinaviassa jossain muodossa jo kauan ennen viikinkiaikaa, orjien määrä kasvoi voimakkaasti juuri tänä aikana.

Kun ajattelee viikingejä, mieleen tulee usein mielikuvia pelottavista sotureista, taitavista merimiehistä ja legendaarisista ryöstöretkistä. Vaikka nämä kuvaukset pitävät paikkansa, on viikinkien yhteiskunnan vähemmän tutkittu puoli, joka on edelleen olennainen heidän elämäntapansa ymmärtämisen kannalta: orjuusinstituutio. Muiden muinaisten sivilisaatioiden tavoin viikinkiajalla (noin 793-1066 jKr.) kukoisti orjakauppa, joka tarjosielintärkeää tietoa Pohjoismaiden sosioekonomisesta rakenteesta.

Viikinkien orjuuden alkuperä

Orjuus tai "orjuuttaja" (Alkuperätarinat, kuten "Rígsthula", joka on vanhan norjan kielen "Poeettiseen Eddaan" sisältyvä runollinen kertomus, kertoo tarinan Ríg-jumalasta, joka synnyttää orjien, vapaiden ja aatelisten luokat, mikä osoittaa, että tämä sosiaalinen hierarkia oli hyväksytty jo kauan sitten.

Orjien lähteet

Viikinkiryöstöretket, jotka ovat edelleen pahamaineisia raakuudestaan ja laajuudestaan, olivat merkittäviä orjien lähteitä. Luostarit, kylät ja kaupungit eri puolilla Eurooppaa, erityisesti Brittein saarilla, olivat suosittuja kohteita. Näiden ryöstöretkien kohteena olleiden asutuskeskusten asukkaat otettiin usein vangiksi ja orjuutettiin.

Toinen lähde oli Pohjoismaiden sisäinen talous. Köyhyys tai velka saattoi ajaa ihmiset orjuuteen joko vapaaehtoisesti tai vastentahtoisesti. Lisäksi orjien lapsia pidettiin automaattisesti orjina, mikä jatkoi kierrettä sukupolvelta toiselle.

Roolit ja elinolot

Viikinkiajan orjia käytettiin ensisijaisesti ruumiilliseen työhön. He viljelivät peltoja, hoitivat karjaa ja tekivät kotitöitä. Taitavat orjat olivat vähemmistönä, mutta he saattoivat olla käsityöläisiä, käsityöläisiä tai jopa palvelijoita.

Orjien elinolot olivat ymmärrettävästi ankarat. He olivat usein isäntiensä oikkujen alaisia, ja heillä oli vain vähän tai ei lainkaan oikeuksia. Fyysiset rangaistukset olivat yleisiä, ja heidän liikkumisvapauttaan rajoitettiin. On kuitenkin syytä huomata, että orjien kohtelu vaihteli suuresti riippuen isäntiensä asenteista ja siitä, millaisissa rooleissa he olivat.

Taloudellinen merkitys

Orjia pidettiin arvokkaina hyödykkeinä viikinkien yhteiskunnassa. Niillä käytiin usein kauppaa markkinoilla eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa, ja ne olivat olennainen osa viikinkien taloutta. Merkittävissä kauppakeskuksissa, kuten Hedebyssä Jyllannin niemimaan eteläkärjessä, orjia vaihdettiin erilaisiin tavaroihin arabialaisesta hopeasta eksoottisiin mausteisiin.

Orjuuden loppu viikinkimaailmassa

Viikinkien ryöstöretkien vähenemisellä ja Skandinavian lisääntyvällä kristillistymisellä viikinkiajan loppupuolella oli merkittävä rooli orjakaupan hillitsemisessä. Kristillinen oppi, joka korosti kaikkien ihmisten luontaista arvoa, oli ristiriidassa orjuuden käsitteen kanssa. Keskiajan lopulla skandinaavisten kuningaskuntien keskittyessä ja oikeusjärjestelmien kehittyessä orjuusinstituution asteittainen lakkauttaminen alkoitaantuu ja lopulta vaipuu unholaan.

Viikinkiajan orjuus on selkeä muistutus siitä, että mikään sivilisaatio, olipa se kuinka kehittynyt tai mahtava tahansa, ei ole immuuni ihmisluonnon synkemmille puolista. Vaikka viikingejä juhlitaan tutkimusretkistä, sotilaallisesta taistelukyvystään ja kulttuurisesta panoksestaan, on tärkeää tarkastella heidän historiaansa kokonaisvaltaisesti ja tunnustaa ne monitahoisuudet ja ristiriidat, jotka määrittävät minkä tahansa yhteiskunnan.

Keitä viikingit olivat?

Nykyään Skandinavia tunnetaan kolmena erillisenä maana: Tanskana, Norjana ja Ruotsina. 800-1100-luvuilla nämä kolme maata olivat kuitenkin enemmänkin löyhä alue, joka tunnettiin nimellä Skandinavia. Skandinavian asukkaat olivat vanhan norjalaisen uskonnon kannattajia, ja heidät tunnettiin kaikkialla Euroopassa nimellä "norjalaiset" tai nykyään suositummin viikingit.

Skandinavian yhteiskunta koostui löyhästi toisiinsa yhteydessä olevista viikinkien heimoista ja pienistä kuningaskunnista, jotka olivat hajallaan kolmella alueella keskellä laajoja asumattomia maa-alueita. Koska viikingit olivat tunnetuimpia meriseikkailuistaan ja kauhistuttavista ryöstöretkistään eri puolilla Eurooppaa, ei ole yllättävää, että monien muiden yhteiskuntien tavoin viikingit veivät ryöstösaarekkeistaan säännöllisesti paitsi tavaroita myös ihmisiä, mikä teki heistäorjista riippuvainen yhteiskunta.