Vasa on ruotsalainen sotalaiva, joka rakennettiin vuosina 1626-1628. Sen varsin erikoinen tarina on jäänyt historiaan: vaikka Vasa oli yksi Ruotsin laivaston suurimmista saavutuksista ja yksi kaikkien aikojen näyttävimmistä sotalaivoista, se upposi parinkymmenen minuutin kuluessa purjehduksen aloittamisesta, vain 1300 metrin matkalla neitsytmatkallaan 10. elokuuta 1628.

"Sota-alus selvisi ensimmäisestä tuulenpuuskasta, jonka se kohtasi neitsytmatkallaan Tukholman satamassa", kirjoittaa Lucas Laursen artikkelissa Arkeologia . "Mutta toinen puuska teki sen. Uppoaminen ja Vasa Itse asiassa se upposi kauhistuneen yleisön silmien edessä, joka oli kokoontunut saattamaan pois laivastonsa - ja Euroopan - kunnianhimoisin sota-alus tähän mennessä."

Vasa edestäpäin. Kuvan luotto: Claudia Schillinger.

Vasa kariutui teknisiin ongelmiin - mutta tästä Ruotsin laivaston PR-katastrofista on tullut arkeologien siunaus.

Tukholman keskusta ja Vaasan liikkeet Skeppsgårdenista ("laivaston telakalta") vanhan kuninkaanlinnan lähellä olevaan ankkurointipaikkaan, jossa se varustettiin ja aseistettiin keväällä 1628, ja lopulta paikkaan, jossa se haaksirikkoutui ja upposi. Kuvan luotto: MapMaster.

Vasa oli valtava, kauniisti koristeltu laiva, joka rakennettiin Tukholman laivastotehtaalla, ja se oli peitetty taidokkailla puuveistoksilla, jotka kertoivat tarinoita Ruotsin kuningasperheestä ja ennen kaikkea kuningas Kustaa II Aadolfista, joka määräsi laivan rakentamisen osoittaakseen maailmalle Ruotsin valtakunnan ylivoimaisuutta.

Laiva Vaasan perän ylin osa. Kuva: Karolina Kristensson, Vasa-museo/SMTM.

Laivan 1:10 mittakaavan pienoismalli esillä Vaasa-museossa. Veistokset on maalattu oletettavasti alkuperäisillä väreillä. Kuva: Peter Isotalo.

Pieni osa laivasta on maalattu uudelleen niin, että se näyttää samalta kuin lähtöpäivänä. Kuva: kyriazis

Valmistuessaan Vasa oli yksi maailman tehokkaimmin aseistetuista aluksista, mutta se oli vaarallisen epävakaa, sillä rungon ylärakenteessa oli liikaa painoa.

Vakavuuden puutteesta huolimatta alus komennettiin merelle, ja se haaksirikkoutui vain muutama minuutti sen jälkeen, kun se oli kohdannut tuulta voimakkaamman tuulen.

"Vaasan" tykkiluukut. Neitsytmatkalla alemmat tykkiluukut olivat auki, koska ne olivat ampuneet tervehdyksen, ja tuulenpuuska kallistutti laivaa niin, että vesi virtasi laivan sisätiloihin. Kuva: Åke E:son Lindman.

Tukholman Vasa-museossa esillä olevan sota-alus Vaasan alempi tykkikansi. Kuva otettu laivan sisältä eteenpäin. Kuva: Peter Isotalo

Vaikka Kustaa II Aadolf ei saanut Vaasasta hyvää tulosta, siitä on tullut arkeologeille siunaus.

"Itämeren kylmä, hapeton vesi suojasi Vaasaa bakteereilta ja matoilta, jotka yleensä sulattavat puisia hylkyjä", kirjoittaa Lucas Laursen artikkelissa Arkeologia "Ehkä 95 prosenttia Vaasan puusta oli ehjää, kun Ruotsi lopulta nosti hylyn ylös vuonna 1961."

Vasa nostettiin merestä vuonna 1961, ja meriarkeologit löysivät aluksen rungosta ja sen ympäriltä tuhansia esineitä ja ainakin 15 ihmisen jäännökset. Se on nykyisin esillä Tukholman Vasa-museossa.

Malli siitä, miten Vasa voitaisiin pelastaa teräsvaijereiden ja kelluvien ponttonien avulla. Kuva: Johan Bergling, National Maritime Museums.

Luonnos siitä, miten Vasa siirrettiin hylkypaikalta lopulta pelastettavaksi Kastellholmenin ulkopuolella. Tekijä: Tuntematon.

Vasa nousee vihdoin pintaan, 1961. Kuvan luotto: Vasa-museo.

">

Löytyi muun muassa vaatteita, aseita, tykkejä, työkaluja, kolikoita, ruokailuvälineitä, ruokaa, juomaa ja kuusi kymmenestä purjeesta.

Artefaktit ja itse laiva ovat antaneet tutkijoille korvaamattomia tietoja merisodankäynnin yksityiskohdista, laivanrakennustekniikoista ja 1600-luvun alun Ruotsin jokapäiväisestä elämästä.

Laiva Vaasa-museossa ylhäältä päin. Kuva: Anneli Karlsson, Vaasa-museo/SMTM.

Kaksi ritarinpäitä, eli köysien kiinnittämiseen käytettyjä pylväitä, sääkannella. Kaiverrettujen päiden yksityiskohdat ovat syöpyneet lähes tunnistamattomiksi Stockholms strömin virtausten vaikutuksesta. Kuva: Peter Isotalo

Osa laiva Vaasan yläkannesta, kohti perää. Kuva: Anneli Karlsson, Vasa-museo/SMTM.

Laiva Vaasan perä alhaalta. Kuva: Anneli Karlsson, Vasa-museo/SMTM.

Kiertoajelualus Vaasan innoittamana Ashi-järvellä Japanissa. Kuva: Paul Downey