Ensimmäiset kaivaukset osoittavat, että Erbilin kaupunkielämä voidaan ajoittaa ainakin 6000 vuoteen eaa., ja se on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti asutuista kaupungeista.

Erbil tai Hawler (kurdiksi: ھەولێر ,Hewlêr), joka tunnettiin muinaisessa historiassa nimellä Arbela , on Irakin Kurdistanin alueen pääkaupunki ja väkirikkain kaupunki, jossa on noin 1,5 miljoonaa asukasta, kun taas Erbilin kuvernementissa on 2 932 800 asukasta vuonna 2020.

Kurdistanissa sijaitsevan Erbilin (muinaisen Arbelan) kukoistava kaupunki ympäröi muinaista linnoitusta, jossa on juuri alettu löytää todisteita yli kuuden vuosituhannen ajalta peräisin olevasta asutuksesta.

100 jalkaa korkea, soikea Erbilin linnoitus... kohoaa korkealla Mesopotamian pohjoisen tasangon yläpuolella, näköetäisyydellä Zagros-vuoristosta, joka johtaa Iranin ylätasangolle. Massiivinen röykkiö ja sen huimaava ihmisen tekemä rinne, jonka asukkaat ovat rakentaneet ainakin viimeisten 6 000 vuoden aikana, on ehkä maailman vanhimman yhtäjaksoisesti asuttaman asutuksen sydän. Kaupunki on ollut pitkän historiansa aikana eri aikoina pyhiinvaelluskohde.Suurelle jumalattarelle omistettu kaupunki, vauras kauppakeskus, kaupunki useiden valtakuntien rajalla ja kapinallisten linnake.

Vaikka Erbil on yksi muinaisen Lähi-idän merkittävimmistä kaupungeista, sen menneisyys on kuitenkin suurelta osin jäänyt piiloon. Kukkulan päällä on tiheä 1800- ja 1900-luvun talojen keskittymä, joka on pitkään estänyt arkeologeja tutkimasta kaupungin vanhempia kerroksia. Tämän seurauksena lähes kaikki, mitä tiedetään metropolista, jota antiikin aikana kutsuttiin Arbelaksi, on kyhätty yhteen."Tiedämme, että Arbela on ollut olemassa, mutta ilman kaivauksia kaikki muu on hypoteesi", sanoo Cambridgen yliopiston arkeologi John MacGinnis.

Lintukuva Erbilin linnoituksesta.

Viime vuonna aloitettiin ensimmäistä kertaa mittavat kaivaukset valtavan kukkulan pohjoisreunalla, mikä paljasti ensimmäiset jäljet tarunhohtoisesta kaupungista. Maatutka havaitsi hiljattain kaksi suurta kivirakennelmaa linnoituksen keskustan alapuolella, jotka saattavat olla rakkauden ja sodan jumalatar Ishtarille omistetun tunnetun temppelin jäänteitä. Muinaisten tekstien mukaan assyrialaiset kuninkaat etsivät sieltä jumalallista apua.ja Aleksanteri Suuri otti Aasian kuninkaan tittelin vuonna 331 eKr. Muihin uusiin töihin kuuluu antiikin alakaupunkia ja linnoitusta ympäröivän massiivisen linnoitusmuurin etsiminen, vaikuttavan haudan kaivaminen aivan linnoituksen pohjoispuolella, joka on todennäköisesti peräisin seitsemänneltä vuosisadalta eKr., ja sen tutkiminen, mitä on modernin kaupungin laajenevien esikaupunkialueiden alla. Yhdessä nämä löydötalkavat antaa täydellisemmän kuvan paitsi Arbelan omasta tarinasta, myös ensimmäisten kaupunkien kasvusta, mahtavan Assyrian valtakunnan noususta ja yli kuusi vuosituhatta kestäneen etnisesti monimuotoisen kaupunkikeskuksen sitkeydestä. Erbil ja sen ympäristö sijaitsevat hedelmällisellä tasangolla, joka tukee sateella ruokittua maataloutta, ja ovat vuosituhansien ajan olleet alueellinenleipäkori, luonnollinen portti itään ja keskeinen risteys Persianlahden etelässä ja Anatolian pohjoisessa yhdistävällä tiellä. Maantiede on ollut sekä kaupungin siunaus että kirous tällä alati kiistanalaisella alueella. Asukkaat ovat taistelleet sumerien pääkaupungin Urin sotilaiden toistuvia hyökkäyksiä vastaan 4000 vuotta sitten, nähneet kolmen Rooman keisarin hyökkäävän persialaisten kimppuun, jaKaupunki kärsi Tšingis-kaanin ratsuväen hyökkäyksestä 1200-luvulla, Afganistanin sotapäälliköiden tykeistä 1700-luvulla ja Saddam Husseinin panssarivaunujen vihasta vain 20 vuotta sitten. Silti kaupunki on säilynyt hengissä ja jopa kukoistanut tuhansien vuosien ajan, kun taas muut aikoinaan suuret kaupungit, kuten Babylonia ja Ninive, ovat murtuneet.

ANDREW LAWLER

Erbilin linnoitus vuonna 1950.